Varjoja ja heijastuksia

Aika monella valokuvaavalla henkilöllä on joitain suosikkiaiheita tai -kuvakulmia, joita tulee kuvattua keskimääräistä useammin. Jotkut tykkäävät kuvata omia varpaitaan tai kengänkärkiään erilaisilla alustoilla, toiset ottavat peilin kautta omakuvia. Minä taas olen kevyesti heikkona kaikenlaisiin varjoihin ja heijastuksiin, joita kuviin ilmestyy joskus huomaamatta, joskus tositarkoituksella.

Enpä oikein usko, että tähän mieltymykseen on sen syvällisempää selitystä. Voisihan sitä ajatella, että varjoissa ja heijastuksissa avautuu näkymä toisenlaiseen todellisuuteen ja siihen, etteivät asiat aina ole ihan sitä, mille ensiksi näyttävät. Tai sitten voi vaan yksinkertaisesti pitää siitä, miten erilaiset pinnat peilaavat näkymiä. Varjo tai heijastus on useimmiten hyvin lyhyen hetken juttu. Kun olosuhteet muuttuvat, näkymä on hävinnyt, eikä palaa sellaisenaan enää koskaan.


Kisuprinsessan kanssa iltakävelyllä Sulkavan mökillä.

Pelargonia takkatuvan ikkunassa.

Tästä eteenpäin sitten Sulkavan luonnon meille tarjoamia impressionistisia näkemyksiä