maanantai 17. syyskuuta 2012

Tekninen vika, tekninen vika, tekninen vika

Ihan varmasti kukaan ei usko, että kymmenien Tukholman-risteilyjen jälkeen löytäisin vielä jotain uutta näkökulmaa siihen touhuun. Kas, eihän se ole edes vaikeaa. Otetaan mukaan vain kolme  asiaa, ja näkökulma taatusti on erilainen kuin millään edellisellä risteilyllä.




Otetaan ensimmäiselle illalle navakka syysmyrsky. Tässä vielä hymyillään lähdön hetkellä. Kolmen tunnin päästä, kolmasosaa meistä ei hymyilyttänyt enää yhtään. Iloinen juhlakansa kaatuili tanssilattialla, muunkin kuin alkoholin voimasta. Yhdeltä jos toiseltakin yleisten tilojen roskakorilta löytyi risteilymatkalainen pää roskiksessa.
Selviydytään lauantaiaamuna kuitenkin suunniteltuun aikaan Tukholmaan. Kuvataan kaunista kaupunkia tyytyväisenä odotettuakin upeampaan säähän.

Huokaillaan ihastuksesta Kulttuuritalon eteen levittäytyneellä eurooppalaisella ruokatorilla. Tässä vaiheessa väkeä ei vielä ollut paljon liikenteessä.

  
 

Mennään matkaseurueen toiveesta ensimmäiseen ostoskeskukseen. Ihastellaan kekseliäitä kahviloiden sisustuksia.


Otetaan sitten kuitenkin ensimmäisen tunnin sisällä keskimääräistä kipakampi migreenikohtaus, jonka jälkeen koko Tukholma näyttää lopun päivää parhaimmillaan tältä ja osan aikaa ei edes tältä.


Torkutaan kahden eri ostoskeskuksen penkeillä nelisen tuntia, jotta muu seurue saa shoppailla alkuperäisen suunnitelman mukaan.

Raahaudutaan kohtuullisen vähäisillä voimilla satamaan. Otetaan sitten vielä yksi kappale teknisiä vikoja. Näin ollen saadaan viettää satamassa ankkuroituna 1,5 tuntia aiottua pidempään. Mennään kysymään laivan infosta, mistä viasta on kyse ja kuullaan, että siitä kuuluisasta keulaportista ja sen toimimattomasta lukituksesta. Muistellaan yhdessä seurueen kanssa Estonian kohtaloa.


Kun lopulta on päästy Värtanin satamasta liikenteeseen, todetaan kuitenkin tyytyväisenä ensimmäiseksi että keulaportti pysyy kiinni, myös Maarianhaminassa käynnin jälkeen. Toiseksi, että tuulta ei toisena yönä ollutkaan enää nimeksikään ja kolmanneksi, että migreenikin lopulta luovuttaa ja samana iltana olo voi olla jo ihan mukiin menevä.

Kaiken kaikkiaan, meillä oli mukava tyttöjen risteily. Kiitokset supersuloiselle matkaseuralleni.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi, kuuntelen mielelläni, mitä mielessäsi liikkuu;-)