Mäntyä ja marraskuuta

Joo, olin  ihan topakasti päättänyt, että yhtään vanhaa täkkiä en enää hanki. Joo, olin päättänyt, että tänä syksynä tämä mummola pistetään vihdoin myyntiin. Mutta silti, marraskuiseen viikonlopun viettoon ajettiin Pekkarisen kanssa kaksi uutta vanhaa luonnonvalkeaa silkkitäkkiä kyydissä, eivätkä mummolan myyntisuunnitelmat ole edistyneet yhtään mihinkään.

Taas kerran tuvassa istuin ja katselin mäntyisiä, kellastuneita seiniä, lattioita ja kattoa ja ihmettelin, miten joku asia voikin yhtäaikaa olla niin kammottava ja silti niin tärkeä. Kymmenen vuotta sitten olisin helposti vielä peittänyt kaiken maalilla, nyt epäröin. Isovanhempien omista metsistä kaadetuista männyistä paikallisen puusepän tekemät ovet ja ikkunat, katot ja lattiat. Ukin pelastamista 1800-luvulla rakennetusta purkutalon hirsistä sahatut tuvan seinäpaneelit, kaikessa mäntyisessä ja ahdistavassa kamaluudessaan jotenkin niin suomalaiset.

Mummi leipoi usein maustekakkua ja niin leipoi toinenkin mummini. Se on leivonnaisten ehdotonta aatelia ja sopii tämän paikan henkeen täydellisesti. Sellaisen paistoin meille tälläkin reissulla, sen toisen mummin perintönä saadulla reseptillä. Isomummoni Olgan reseptikirjasta tämän ohjeen löysin merkinnällä ”Liisalta, on hyvä!”

LIISA-MUMMON HYVÄ MAUSTEKAKKU

1,5 dl voisulaa
3dl sokeria
4 munaa
1,5 dl kermaa
3,75 dl vehnäjauhoja
1 tl kanelia
1 tl kardemummaa
1 tl ruokasoodaa

Vaahdota sokeri ja munat. Sekoita mausteet ja sooda jauhoihin ja lisää ne, kerma ja voisula muna-sokeri-seokseen. Paista jauhotetussa vuokassa 175-200 asteessa noin 45 minuuttia.

Eräässä tyhjässä ja turhassa mummolan nurkassa majailevat tonttupojat Tahvo ja Toope. Tällä reissulla piti vähän auttaa poikia sisustushommissa, Tonttulan huusholli oli ryöstäytynyt aikamoisen sotkuiseen kuntoon.

Joulu jo mielessä oli tarkoitus myös inventoida lautasia, mutta kuinka ollakaan, se homma ei tällä kertaa huvittanutkaan yhtään. Tyydyin ottamaan muutamasta pinosta valokuvan. Tähän täytyy palata joskus...