Päämääränä Båstad

Melkein minua hävetti, kun tajusin, kuinka monta postausta meidän rengasmatkastamme Ruotsiin joudun tekemään, tiivistämisen ystävä kun väitän olevani. Vaan onhan tämä blogi minun päiväkirjani ja päiväkirjoihin perinteisesti saa kirjoittaa juuri sitä, mitä haluaa.

Pekkarinen oli jo pitkään höpötellyt, että haluaisi autoilla tutustumaan tarkemmin Ruotsin etelärannikkoon. Minulla ei periaatteessa ollut tälle kesälle lomaa luvassa ollenkaan, mutta kun viikon sellainen vähän yllättäen järjestyi, piti pikaisesti varata autopaikka laivalta ja ruveta pohtimaan reittiä.

Itse esitin vain kolme toivetta: tanskalaisen kukkataiteilija Tage Andersenin Ruotsissa sijaitseva maalaispaikka Gunillabergissa, samaisen taiteilijan ateljee Kööpenhaminassa ja päiväseltään tehty junamatka etelä-Ruotsista Kööpenhaminaan. Viime talvena nähdyn Solsidan-elokuvan innoittamina halusimme myös molemmat ehdottomasti käydä Torekovissa katsomassa leffan kuvauspaikkoja. Näillä spekseillä Pekkarinen rakensi meille reitin ja antoi minulle paikat, joista etsisin meille yösijat.

Gunillaberg sattui kivasti ensimmäisen päivämme pitkän ajomatkan puoleenväliin, Vätternin eteläpäähän. Vaatii vahvaa uskoa navigaattorin, jatkaa matkaa ohjeiden mukaan, vaikka tie kapeni kapenemistaan, eikä kylttejä erityisemmin paikkaan johdattanut. Koska olen Lantliv-lehteni tarkkaan lukenut, osasin jo odottaa pihamaalta paljon, mutta itse päärakennuksen ja tallin taidenäyttely sekä valtavankokoinen orangerie tekivät silti suurimman vaikutuksen.

Tässä vaiheessa matkaa oli tunnelma kuitenkin hiukan levoton, sillä täysin sattumalta vilkaisin ensimmäisen majapaikkamme vahvistusta ja huomasin, että varaus olisikin pitänyt maksaa ennakkoon jo viikkoa aikaisemmin, jottei se peruuntuisi. Muutama viesti ja lopulta puhelu, sujuvalla ruotsinkielellä tottakai, selvensivät onneksi, että meitä kaikesta huolimatta odoteltiin Pensionat Neptuniin Båstadiin yöpymään.

Båstad osoittautui huikean kauniiksi kaupungiksi, eikä Neptunista oikein voi muuta sanoa, kuin että koko paikka oli yksinkertaisesti ja kaikilta osiltaan hurmaava. Sijaintikin oli lähes täydellinen, noin kolmesataa metriä merenrannasta. Tänne niin haluaisin palata.

Luonnon voimaa Nukarissa

Heinäkuun alussa, kun eräälle sunnuntaille sattui valtakunnallinen avoimet puutarhat-tapahtuma, ehti jo tulla pikkuisen paha mieli. Netissä haahuillesani satuin huomaamaan, että juuri tuona päivänä olisi Nukarissa päässyt klaukkalalaisen Kukkahuone Linnean omistajan kotipihaa katselemaan, mutta meillä oli päivälle jo tiedossa kaikennäköistä muuta ohjelmaa. Kuvissa kiinnitti huomioni ensimmäisenä satumaisen kaunis huvimaja pihalla.

Onneksi satuin purkamaan pahaa mieltäni virtuaalisesti oikeassa paikassa, sillä kuulin pian, että elokuussa samassa paikassa järjestettäisiin Luonnon voimaa-kukkaworkshop. Sormet vapisten kirjoitin kauppaan viestiä, josko kurssille vielä löytyisi yksi vapaa paikka. Yhtä lailla sormet vapisten, mutta intoa ja odotuksia täynnä lähdin tänä aamuna ajelemaan Nurmijärvelle. Kukkiahan ei ole juuri tullut suunnitelmallisesti sidottua sitten toukokuisten sidonnan näyttöjen.

Onnen tunne on juuri nyt mahtava, sillä paikka ylitti kauneudessaan kaikki odotukseni ja kukatkin taipuivat käsissäni sellaiseksi kimpuksi ja asetelmaksi, mitä halusinkin. Vanhan maatilan navettaan remontoidut todella upeat työtilat ja pellon laidalla ylpeänä seisova yksinkertaisesti täydellinen huvimaja, hauska ja ammattitaitoisen rento opettaja, joka myös samalla on erinomainen kokki, mahtava ruoka ja kaunis kakkubuffet, täydellinen sää ja mukavat kurssikaverit. Kaiken tämän taltioi hurmaava, kukkamekkoinen valokuvaaja Maria Kalmi, joten jossain vaiheessa pääsen katselemaan myös oikeasti hienoja kuvia päivän kulusta. Tästä voisi sanoa, että johan oli SUNNUNTAI.

Suvisoppaa vehreää

Nyt sattui silmään sellainen kasvisruokaresepti, että pakko pistää ohje tänne talteen. Tämä suvisoppa maistui eilen koko perheelle paremmin kuin hyvin. Emme liene Pekkarisen kanssa ainoita, joiden iholle sana kesäkeitto jo pelkkänä ajatuksena nostattaa tukevan kananlihan. Mielessä se lapsuuden maitolieminen pluiru keitto, jossa lillui pakastevihannespussin sisältö. Ellen ihan väärin muista, sellaista meille ainakin koulussa tarjoiltiin. Tämä ohje löytyi uusimmasta Pirkka-lehdestä ja todellakin on kokeilemisen arvoinen.

Tästä kesästä on monikin asia tehnyt niin kovin erilaisen: etenkin töihin paluuni melkein kahden opintovapaavuoden jälkeen sekä Traktorimiehen varusmiespalvelus. Kun lisäksi Kisuprinsessakin on huidellut enemmän omia teitään kuin meidän kanssamme samoja polkuja ja sää on ollut muutaman vuoden paussin jälkeen lähes tauotta upea, olemme sinkoilleet Pekkarisen kanssa vähäiset vapaahetkemme paikasta toiseen, yhdessä ja erikseen, pelkkä koira kaverinamme. Kotiin on kertynyt melkoisia löytöjä röykkiöiksi asti, jopa siinä määrin, että kaiken keräilyn seurauksena oli viikko sitten Paperitähden murtunut pikkuvarvas. 

Semmoinen kesä meillä, jonkun verran sekava ja hiukkasen haikea. Edessä on kuitenkin vielä loppukesän kohokohta: automatka etelä-Ruotsiin. Kukkahommien ääreen en paria poikkeusta lukuunottamatta ole päässyt. Siksipä tuntuukin erikoisen jännälle käydä juuri ennen tuota Ruotsin matkaa kokeilemassa pitkän tauon jälkeen, miten kukista taipuu kimppu käsissäni. Edessä on sunnuntainen kukkaworkshop Nurmijärvellä.

Oman pihan ehdottomaksi suosikkikohdaksi on tänä kesänä noussut tuo portaan kaiteita kiipeilevä villiviini. Pikkuisen olen ollut ihmeissäni, kun Pekkarinenkin on suhtautunut siihen varsin suopeasti ja antanut sen olla ihan rauhassa.

Tämän kesän kukkasuosikeiksi ovat nousseet daaliat, joita olen ruukuissa kasvatellut, vaihtelevalla menestyksellä.

Vanhempi herrasmies nautiskelee harvinaisen sadepäivän unisesta tunnelmasta.

VIHREÄ SUVISOPPA n. 8 annosta

2 kesäkurpitsaa
14 perunaa
keskikokoinen kukkakaali
pari dl tuoreita herneitä
kevätsipulia
n. litra kasvislientä
1 prk koskenlaskija ruokaa
tuoretta timjamia
mustapippuria

lisäkkeeksi sauvasekoittimella soseutettua yrttiöljyä tuoreesta timjamista ja rypsiöljystä

Kuullota paloitellut kesäkurpitsat, kukkakaali ja perunat kevyesti. Lisää kasvisliemi ja keitä kunnes perunat kypsiä. Lisää juusto, herneet ja kevätsipuli ja kuumenna kiehuvaksi. Mausta timjamilla ja mustapippurilla.