Danish design

Kööpenhaminassa on tullut viime reissuilla notkuttua kiitettävästi Illums Bolighusin tavaratalossa. Paitsi että siellä on myynnissä upeaa pohjoismaista designia laidasta laitaan, pidän myös tavasta, jolla tavarat on laitettu esille ja tilat somistettu ja sisustettu. Ihan ilman ostoksiakin Illumsin tavaratalot ovat esteettinen elämys.

Viimeksi lokakuussa huokailin Illumsissa valkoista posliinia olevan Lyngbyn maljakon perään. Sitä oli myytävänä kolmessa eri koossa. Parina päivänä maljakkoa tuijoteltuani mieleeni juolahti parin vuoden takainen kirppisreissu Varkaudessa. Alkoi tuntua sille, että olisin jostain romulaatikosta kaivanut esille samanlaisen maljakon ja ostanut sen parilla eurolla. Kotiin palattuani asia oli luonnollisesti tarkistettava ensi tilassa. Tottahan se oli, tuo Lyngbyn keskikokoinen maljakko minulta löytyikin omasta takaa.

Ihan parhaalle minusta tässä näytti muhkea kimppu puolukanvarpuja joulun aikaan, mutta tiukkaan sidottu kimppu keltaisia lakastumaan päin olevia ruusujakin näyttää ihan mukavalle.

Sumuisena päivänä

Tämän talven ehdottomaksi harrastushitiksi on yllättäen noussut kuntosaliharjoittelu. Salilla tulee käytyä lähes päivittäin. Välillä aamulla anivarhain ennen töihin menoa, jollain toisella kertaa illalla viimeiseksi. Kovasti olen ollut iloinen siitä, että useimmiten olen vielä saanut seurakseni Kisuprinsessan ja välillä mukaani olen saanut Kisuprinsessan ystäviäkin.

Eilen illalla meidät oli kuitenkin kutsuneet upeaan kaupunkikotiinsa  ystävämme Villa Sandilaiset. Mukavan fondue-illan seurauksena pää oli tänä aamuna hiukan sumuinen. Salille ei siis ollut asiaa, joten päädyimme kuvaamaan Kisuprinsessan blogiin asukuvia sumuiselle lähipellolle.




Koska ystäväni Maja pitää kovasti tiikistä, on tullut viime aikoina kuljeskeltua taas teak-suodattimet silmillä. Sen lisäksi, että löysin Majalle viemisiksi vanhan tarjoilulautasen, kotiin tuli hankittua tämä tiikkinen lampunjalka. Varjostinta joutuu vielä pohtimaan, sillä kotoa löytynyt on auttamattomasti liian pieni.




Nyt alkaa muuten olla se aika, että kotiin kannattaa keräillä ulkoa erilaisia oksia. Veikkaan, että tässäkin risukimpussa vihertää alle viikossa. Hymyilyttää.

CPH Street Style

Olin luvannut vaihteeksi viedä Traktorimiehen reissuun. Sitä odotettiin molemmin puolin aika kiihkeästi. Meillä oli viikonloppua varten suunniteltuna ihan erilaisia juttuja kuin tyttöjen reissulla. Olin jo päättänyt, että kamerakin jää kotiin, sillä lokakuiselta Köpiksen reissulta kuvia tuli otettua niin paljon, että en oikeastaan uskonut löytäväni mitään uutta erityistä kuvattavaa.


Lähtöpäivän aamuna, lähtöselvityksen jo tehtyäni, Kisuprinsessan alkuviikosta potema influenssa oli hyvää vauhtia nostamassa kuumetta pilviin myös Traktorimiehelle. Oli pakko tehdä nopea päätös ja vaihtaa lentolippu puolitoipilaalle siskolle, kun se kerran oli mahdollista. Kisuprinsessa heitti vielä viime hetkellä kamerankin kassiin, joskin vähän puutteellisilla varusteilla. Tuntuu sille, että Kööpenhaminasta on hyvää vauhtia tulossa minulle uusi Tukholma.



Viime aikoina useimmille reissullemme on noussut joku kohokohta ylitse muiden. Tällä kertaa se käveli meitä vastaan lauantaiaamuna ensimmäiseksi kun ydinkeskustaan ehdimme. New Yorkilaisen lehden kuvaaja halusi kuvata meidät tänä viikonloppuna vietettävien Kööpenhaminan muotimessujen Copenhagen Street Style-juttuunsa. Mitäs tuohon sanomaan, kun vielä kävi ilmi, että pyyntö koski myös äitiä, ei pelkkää tytärtä. Voisiko meitä kukaan sen enempää imarrella? Sano New York, eikä meistä kumpikaan ymmärrä kysellä enää yhtään mitään sen enempää.