PAPERITÄHTI: Destination Dalarna

Eikö lie suurimmalla osalla keskiluokkaisista ja keski-ikäisistä kanssakulkijoistani päässänsä lokeroituna kaikenlaisia potentiaalisia käyntikohteita pitkäksi listaksi asti erilaisiin kategorioihin. Esimerkiksi näin kun minulla: olisipa siellä ihan kiva käydä, tuolla olisi aivan ihana käydä ja täällä jos kävisin, niin varmasti se muuttaisi elämässäni jotain.

Ruotsalaisen taiteilijan Carl Larssonin koti Taalainmaan Sundbornissa oli ajatuksissani huojunut siellä jossain kahden viimeisen kategorian välillä varmaan koko aikuisen ikäni. Ei sillä, muistan hänen idyllisiä kuviaan jo lapsuudesta, äitinikin kovasti fanitti ruotsalaista elämäntapaa ja estetiikkaa. Jopa siinä määrin, että äidin jo ollessa todella huonossa kunnossa, joskin lopullista syöpädiagnoosia ei silloin tainnut vielä olla, halusi hän tehdä vielä kesäisen automatkan Sundborniin isäni kanssa. Viimeiseksi ulkomaan matkaksihan se sitten hänellä jäi.

Kun kesällä 23 Kisuprinsessan kanssa ihastuttiin niin kovasti kahdestaan tehtyyn automatkaan Virossa, niin eipä ollut kahta sanaa, etteikö tänäkin kesänä autolla johonkin kahdestaan lähdettäisi. Ihan yhtä helpolla ei tällä kertaa reissun aineksia saatu kasaan. Matkan suuntaa ja reittiä arvottiin pitkään ja autollakin oli oma sanasensa sanottavana siihen soppaan. Valmista tuli kuitenkin lopulta ja autopaikat laivaan oli varattu juhannuksen alusviikolle. Päämääränä olisi Taalainmaa ja kohokohtana Sundbornissa Lilla Hyttnäs-kotimuseo heti ensimmäisenä, ja sen jälkeen kiertäisimme vielä hartaudella Siljan-järven (Falun, Tällberg, Rättvik, Nittsjö, Nusnäs, Mora, Orsa, Leksand, Borlänge, Siljansnäs nyt ainakin muistuu mieleeni reitin varrelta).

Kyseiseen museoon pääsee vain ennakkoon ostetuilla opastetuilla kierroksilla, sillä se on edelleen Larssonin suvun ahkerassa käytössä vapaa-ajan paikkana, eli samalla myös yksityiskoti. Siitä syystä siellä ei saa sisätiloissa kuvata ja sehän on kyllä iso harmi. En usko, että niin inspiroivassa kodissa olen koskaan käynyt. Kodin sisustus on säilynyt lähes soppakulholleen samanlaisena kuin se Larssonin ikonisissa maalauksissa on ikuistettuna.

Ennakoin jo etukäteen, ettemme välttämättä ehtisi kyseisen päivän kummallekaan englanniksi opastetulle kierrokselle, joten laitoin sinne sähköpostia ja kysyin, voimmeko vaihtaa liput toiselle päivälle, jos niin käy. Sepä kannatti, sillä meille järjestettiin vielä kyseiselle päivälle ylimääräinen yksityiskierros englanniksi. Itkuhan siinä tuli, kun tuon maagisen kodin ovesta sisään astuttiin.

Taalainmaasta taisi muutenkin tulla meille molemmille tällä reissulla suuri rakkaus. Maisemat olivat hengästyttävän kauniita oikeastaan kaikkialla. Ruotsalaisten tyylisilmä ei taida pettää koskaan? Kierrettiin teitä, isoja ja pieniä, tuhannen kilometriä kaikkiaan. Niin monta viehättävää kylää, paikkaa, kokemusta ja nähtävyyttä, että jälkeenpäin melkein hengästyttää. Viimeinen yö ennen kotiin lähtöä yövyttiin vielä selkeästi etelämpänä Mariefredissä, jotta pääsimme tutustumaan vielä yhteen tyyli-ikoniini, Gripsholmin linnaan. Kun vielä tuo Mariefredin pieni kaupunkikin oli kerrassaan kaunis ja hurmaava, voin vain todeta, että kaikki toiveeni täyttyivät ja vielä vähän enemmänkin.

Sisäänkäynti Lilla Hyttnäsiin, siinähän ne itkuhanat sitten aukesi

Ruotsin radion toimipiste idyllisissä jokimaisemissa Falunissa

Kesäkuun viikot ennen juhannusta ovat ihan lemppariaikani matkustaa oikeastaan mihinkä vaan. Niin Taalainmaallakin, kesä oli kukkeimmillaan ihan joka paikassa, mutta missään ei ollut vielä ketään

Ensimmäisen yön majapaikka vaaran laella Tällbergissä lunasti paljon enemmänkin kuin lupauksensa

Eipä meinanneet meikämatkalaisen molemmat jalat pysyä maassa sitten millään tällä reissulla

Toisena yönä Orsa Station B&B ja sen ihana aamiaishuone

Rättvikin pitkässä laiturissa riitti kävelemistä, vaan päähän asti päästiin. Tottahan toki kastoin siellä varpaat jääkylmään Siljan-järveen

Tienviitassa luki Nittsjö ja aikaahan meillä oli. Sillä sekunnilla silmieni edessä vilisivät kaikki ne uudet ja vanhat keramiikkaihanuudet, joita olin vuosien varrella ruotsalaisissa lehdissä bongaillut, Sinne siis, en olisi ikinä uskonut, että tämäkin unelma joskus toteutuu.