tiistai 8. joulukuuta 2015

Perjantai Pariisissa

Kyllä harmitti koko reissu. Se, mikä aurinkoisena lokakuun sunnuntaiaamuna tuntui hyvälle idealle oli muuttunut sateiseen ja pimeään joulukuiseen torstai-iltaan mennessä täysin järjettömäksi ajatukseksi.

Olisin ihan mielelläni heittänyt vaikka matkarahat hukkaan, jos olisin voinut vaan perua koko matkan ja jäädä kotiin, sillä minua pelotti ja ahdisti.

Pekkarinen ei ottanut hienovaraisia vihjailujani reissun perumisesta kuuleviin korviinsakaan, vaan alkoi tuttuun tapaansa hyvissä ajoin suunnittelemaan meille matkaohjelmaa. Hyvä niin, sillä Pariisissa paistoi aurinko. Vaikka marraskuun tapahtumia ei voinut mitenkään täysin unohtaa, saivat joka paikassa näkyvästi esillä olevat sotilaat, poliisit ja turvamiehet ja loputtomat turvatarkastukset olon tuntumaan sille, että täällä ainakin yritetään tehdä kaikki mahdollinen ihmisten turvallisuuden eteen.

Perjantai oli meidän matkapäivämme, mutta ehdimme silti koluta vielä kaupungin nurkkia. Ovat tainneet tämän syksyn kamaluudet kutistaa minun alkuperäiset, omat pienet pelkoni varsin mitättömiksi, sillä Pekkarinen onnistui vaivatta houkuttelemaan minut kiipeämään Sacre Coeurin korkeimpaan torniin.

300 tiukkaa askelmaa kapeissa kierreportaissa ilman kaiteita, eikä paluuta peruuttamalla. Hiukan hikisenä ja polvet tutisten pääsin kuitenkin perille ja sain nauttia upeasta auringonlaskusta jouluisen kaupungin yllä.


IMG_9462 IMG_9477 IMG_9480 IMG_9500 IMG_9492 IMG_9494 IMG_9495 IMG_9534 IMG_9544 IMG_9539 IMG_9547 IMG_9549 IMG_9555 IMG_9559
IMG_9570
Grand Palais'ssa avattiin juuri tänä perjantaina Louis Vuitton-näyttely, johon todella jonotettiin. Ja tuo kymmenien poliisiautojen letka oli mitä ilmeisimmin pysäköity kadulle suojaamaan jonossa seisovia.

IMG_9567 IMG_9574 IMG_9552

3 kommenttia:

  1. Ihana aurinko! Hyvä, että uskalsit lähteä. En tiedä, mitä itse olisin tehnyt samassa tilanteessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, nyt olen tosi tyytyväinen. Mutta totuuden nimissä, on myönnettävä, että kävin kyllä lasten kanssa läpi, mitä kannattaa tehdä meidän omaisuudelle, ellei palata tältä matkalta.

      Poista
  2. Ihana kun lähdit, täytyy muistaa elää vaikka kauheita asioita sattuukin. Toki tapahtumat herkistävät, niin sen kuuluukin. Kiitos kun kommentoit blogiini, halusin vielä tulla fiilistelemään tännekin teidän matkaa. Ja hei mitä ihania tuttuja paikkoja, tuo Rue des Martyrs-kadun karuselli...oi oi.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi, kuuntelen mielelläni, mitä mielessäsi liikkuu;-)