Näin selvästi, kuinka Pekkarisen poskilihakset alkoivat kiristyä, kun autoon pakattiin jälleen kerran nyssäkkä toisensa jälkeen kukkia ja vielä lisää kukkia. Mutta tällä kertaa hänen itsehillintänsä ei pettänyt, vaan hän kiltisti ja tyynesti etsi jokaiselle purkille, kukkakorille ja paketille oman paikan.
Oli taas yksi niistä lähdöistä, kun minulla ei ollut riittänyt aikaa ja inspiraatiota suunnitella sen tarkemmin, vaan mukaan piti saada mahtumaan yhtä sun toista. En oikein tiennyt, mihin johtolankaan tarttuisin, ja tiesin hyvin, ettei aikakaan ihmeisiin riittäisi. Jostain syystä vahvana on kuitenkin aina se tunne, että haluan kaikille tärkeille ihmisilleni tarjota jotain pientä erityistä. Tällä kertaa se oli paitsi oma ydinperhe, myös kylään tulevat bonusmammani, tätini ja iskäni.
Yhtäkkiä mieleeni muistui muutaman vuoden takainen päivä keväisessä Odensessa Pekkarisen kanssa. Erityisesti yksi liike, johon pistäydyin Pekkarisen odotellessa kadulla. Vanhan talon huoneisto täynnä taidetta, antiikkia ja kasveja ja taustalla soi sydämeen käyvä jazz ja linnunlaulu. Vanhassa valtavan suuressa lintuhäkissä oli useita pieniä lintuja. Eettistä tai ei, hetki tuossa tunnelmassa jäi syvälle jonnekin, jos ei lopuksi niin ainakin pitkälle elämääni.
Pellon reunasta kerätty lepän oksa on roikkunut mummolan katon rajassa jo niin monta vuotta, että uskalsin siihen hädin tuskin koskea. Vielä se kuitenkin pääsiäisen koristukset näyttää kestävän. Ja niin nautittiin pääsiäisen yhteinen ateria lintuoksan alla mummolan pitkän pöydän ääressä.
<
br />
Jotain supersöpöä on siinä hetkessä, kun mieluisan aterian jälkeen tiskaa itselleen rakkaita astioita. Siinä ne kelluvat huuhteluvedessä kipot ja kupit, jotka itse on pöytään valinnut muutamia tunteja aikaisemmin.
Tämän pääsiäislauantain jälkiruuaksi valmistui tosi helppo sitruunapiiras, jota takuulla tulen tekemään toistekin. Ohje löytyi jostain tämän kevään lehdestä.
SITRUUNAPIIRAS
valmis murotaikina
1 prk kondensoitua maitoa
1,75 dl sitruunamehua
4 munankeltuaista
Esipaista murotaikinapohjaa n. 15 minuuttia. Riko munien rakenne ja sekoita se kondensoituun maitoon ja sitruunamehuun. Kaada täyte esipaistetun pohjan päälle ja paista n. 200 asteessa 25 minuuttia tai niin kauan, että täyte on hyytynyt. Itse jouduin paistamaan lähes 40 minuuttia. Anna vetäytyä viileässä ainakin tunti. Itse paistoin piirakan edellisenä iltana ja päällystin ennen tarjoilua tuoreilla marjoilla. Nam!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, kuuntelen mielelläni, mitä mielessäsi liikkuu;-)