Voi että, tätä on odotettu. Kaikki tämä tuore vihreä, joka suorastaan röyhkeästi pursuaa puhdasta elinvoimaa. Edessä on minulle reilun kuukauden verran ihan parasta aikaa vuodesta. Puhdasta, kirkasta ja tuoretta luonnossa, tykkään.
Koiran omistajan onni on olla lenkeillä niin lähellä luontoa. Kun antaa koiran joskus viedä, niin löytää vaikka minkälaista nähtävää ihan oman kodinkin läheltä.
 |
| Ensimmäisen kerran leikattu pihanurmi. |
 |
| Viimeiset narsissit availevat kukkiaan ja vielä löytyi viides erilainen lajike aiemmin kuvattujen lisäksi. |
Jos kukkien määrästä voi mitään päätellä, meillä syödään syksyllä luumuja vatsat kuralle.
 |
| Sinikka on ollut hyvä ostos. Kasvoi tosi nopeasti talon korkuiseksi ja tuotti sinistä luumusatoakin jo parin vuoden päästä istuttamisesta. |
 |
| Hempeät metsäorvokit lenkkipolun pientareella. |
 |
| Jostain syystä kortteen kaltaiset alkukantaiset kasvit miellyttävät minua kovasti. On helppo kuvitella dinosauruksia metsään, jossa kortteet ja saniaiset rehottavat. |
 |
| Tulevan kesän mustikkasatoa odotellessa. Nyt ei toivota yöpakkasia, ei totisesti. |
 |
| Minulle ikuinen koirien ykkönen ja muotovalio. Nupsu, joka kyllä tietää olevansa Noutaja, mutta sen lisäksi luulee olevansa myös ajokoira, kettuterrieri ja mäyräkoira. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, kuuntelen mielelläni, mitä mielessäsi liikkuu;-)