Tänään tuntui sille kuin olisin hyvästellyt rakkaan vanhan sukulaisen. Väistämättä oli viimeinen käyntikertani kuun lopussa sulkevassa Marimekon tehtaanmyymälässä Sulkavalla. 90-luvun alkupuolelta asti se on ollut kuin se suvun vanha täti tai setä, jota näkee aina pari kertaa vuodessa ja jonka tapaamisesta jää aina yhtä hyvä mieli. Kiitos siis kaikista näistä vuosista, samat ihmiset ovat iloisina palvelleet minuakin vuosikymmenenet.
 |
| Vaikea kuvitella, että tämän kauniimpaa tehdasrakennusta Suomesta löytyisi. Sijaintikin vielä aivan kiinni Saimaan rannassa, vaikkei se kuvissa näykään. |
Luulen, että olen jo aika pitkään katsellut Marimekossa yhtä kaulakorua. Aina se on jäänyt ostamatta, sillä hinta on ollut kirvelevän suolainen. Tänään se nyt lähti sitten kuitenkin mukaani, loppuunmyyntialesta muistoksi kaikista näistä yhteisistä vuosistamme. Kyseessä on Kaisli Kiurun suunnittelema Kivi Necklace. Muistelen, että kyseinen koru olisi ollut syksyn 2010 mallistossa.
Miksi näitä joulujuttuja nyt oikein tuppaa joka kulman takaa? Jouluaaton mekko on nyt sitten jo hankittu.
Sulkavan kirkonkylällä vierähti helposti muutama aurinkoinen aamupäivän tunti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, kuuntelen mielelläni, mitä mielessäsi liikkuu;-)