Melkein minua hävetti, kun tajusin, kuinka monta postausta
meidän rengasmatkastamme Ruotsiin joudun tekemään, tiivistämisen ystävä kun väitän
olevani. Vaan onhan tämä blogi minun päiväkirjani ja päiväkirjoihin perinteisesti saa kirjoittaa juuri sitä, mitä haluaa.
Pekkarinen oli jo pitkään höpötellyt, että haluaisi autoilla
tutustumaan tarkemmin Ruotsin etelärannikkoon. Minulla ei periaatteessa ollut
tälle kesälle lomaa luvassa ollenkaan, mutta kun viikon sellainen vähän yllättäen
järjestyi, piti pikaisesti varata autopaikka laivalta ja ruveta pohtimaan reittiä.
Itse esitin vain kolme toivetta: tanskalaisen kukkataiteilija
Tage Andersenin Ruotsissa sijaitseva maalaispaikka Gunillabergissa, samaisen
taiteilijan ateljee Kööpenhaminassa ja päiväseltään tehty junamatka
etelä-Ruotsista Kööpenhaminaan. Viime talvena nähdyn Solsidan-elokuvan
innoittamina halusimme myös molemmat ehdottomasti käydä Torekovissa katsomassa
leffan kuvauspaikkoja. Näillä spekseillä Pekkarinen rakensi meille reitin ja
antoi minulle paikat, joista etsisin meille yösijat.
Gunillaberg sattui kivasti ensimmäisen päivämme pitkän
ajomatkan puoleenväliin, Vätternin eteläpäähän. Vaatii vahvaa uskoa
navigaattorin, jatkaa matkaa ohjeiden mukaan, vaikka tie kapeni kapenemistaan,
eikä kylttejä erityisemmin paikkaan johdattanut. Koska olen Lantliv-lehteni
tarkkaan lukenut, osasin jo odottaa pihamaalta paljon, mutta itse
päärakennuksen ja tallin taidenäyttely sekä valtavankokoinen orangerie tekivät
silti suurimman vaikutuksen.
Tässä vaiheessa matkaa oli tunnelma kuitenkin hiukan
levoton, sillä täysin sattumalta vilkaisin ensimmäisen majapaikkamme
vahvistusta ja huomasin, että varaus olisikin pitänyt maksaa ennakkoon jo
viikkoa aikaisemmin, jottei se peruuntuisi. Muutama viesti ja lopulta puhelu,
sujuvalla ruotsinkielellä tottakai, selvensivät onneksi, että meitä kaikesta
huolimatta odoteltiin Pensionat Neptuniin Båstadiin yöpymään.
Båstad osoittautui huikean kauniiksi kaupungiksi, eikä Neptunista
oikein voi muuta sanoa, kuin että koko paikka oli yksinkertaisesti ja kaikilta
osiltaan hurmaava. Sijaintikin oli lähes täydellinen, noin kolmesataa metriä merenrannasta.
Tänne niin haluaisin palata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, kuuntelen mielelläni, mitä mielessäsi liikkuu;-)