Båstadista lähteminen ei ollutkaan ihan helppoa, sillä siitä kehkeytyi alle vuorokaudessa meille molemmille jonkunsortin lempparikohde. Aamulla piti vielä hetki kävellä keskustassa ja laskeutua rinnettä alas rannalle, johon emme olleet tuloiltana ehtineet.
Jossain kohtaa matkan varrella muistin, että olin aina halunnut käydä Sofieron linnassa ja nyt se olisi lähellä. Poikkeuksellisesti se oli kuitenkin juuri silloin suljettu, kun siitä ajoimme ohi. Tilalle piti siis keksiä lennossa jotain muuta. Lundissa asuva lapsuudenkaverini, joka muuten myös on puutarhuri, antoi vahvat suositukset Norrviken-nimiselle puutarhakohteelle. Se sijaitsee kätevästi vain muutaman kilometrin päässä Båstadin keskustasta. Sinne siis. Aikamoinen nähtävyys onkin jyrkän vuorenrinteen ja meren välissä.
Ruotsalainen puutarhaintoilija Rudolf Abelin alkoi rakentamaan paikkaa jo 1900-luvun alkupuolella ja loi sen alueelle seitsemän erityylistä puutarha-aluetta. Nykyisin rakennuksissa toimii ravintola sekä kokous- ja juhlatiloja. Huikean puutarhakierroksen jälkeen lounastimme Villa Abelinin kauniissa tiloissa. Voi olla, että kun voitan lotossa, täällä vietetään 50-vuotisjuhliani.
Norrvikenistä lähtiessä alkoi jo vähän jännittää, sillä vuorossa oli seuraavaksi se Torekov. Googlailin matkalla Solsidan-elokuvan kuvauspaikkoja ja yritin paikantaa niitä kartalle. Löysimme perillä pian sekä laiturin, jossa Fredde ja Mickan jonottivat uimavuoroaan, että Fredden isän kesämökkikadun. Koska leffa oli nähty jo talvella, kumpikaan meistä ei pettymykseksemme tunnistanut kadun taloista juuri sitä tiettyä.
Kaiken kaikkiaan kylä oli autio ja uninen. Käväisin yhdessä sisustusliikkeessä sisällä ja sielläkin myyjä nuokkui puoliunessa sohvalla, nostamatta edes katsettaan, kun astuin kauppaan sisälle. Tavallaan söpö paikka ja sesonki oli selvästi ohi, mutta jostain syystä meille kummallekin jäi tunne, että tänne meidän ei tarvitse palata.
Melko pikaisen Torekov-kierroksen jälkeen lähdimme ajelemaan aivan upeissa Skåne-maisemissa kohti seuraavaa majapaikkaamme Lanthotell Lögnäs gårdia Laholmissa. Siellä meitä oli odottamassa vanhaan navettaan rakennettu pieni ja kodikas hotelli aivan keskellä maaseutua. Ilta kului pihapiirissä toimivan maatilan eläimiä rapsutellessa, iltakävellessä peltojen keskellä ja terassilla olutlasin ääressä kirjaa lueskellessa. Kiva paikka ennenkaikkea lapsille ja lapsenmielisille eläimiin hurahtaneille aikuisille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi, kuuntelen mielelläni, mitä mielessäsi liikkuu;-)