Hampaatonta hupia

Parisen viikkoa sitten vietimme Kisuprinsessan kanssa vielä varsin kesäistä sunnuntaita stadissa. Tarkoitus oli vain piipahtaa Hietaniemen kirpputorilla, mutta kaunis ilma houkutteli meidät kävelemään Kaivopuiston rantaan ja Eiraa sekä Punavuorta ristiin rastiin. Harvemmin tulee tuolla suunnalla maalaisen kuljeskeltua.

Hauskaa oli, vaikkakin hampaattomana. Lauantai-iltana nimittäin napsahti ylärivin etuhammas irti. Sinänsä ei kovin dramaattista, sillä hammas on kevytsillalla naapureissaan kiinni oleva tekohammas, nuoruuden huonon tuurin seurauksena. Ikävää silti, sillä paikka on todella näkyvä, eikä viikonloppupäivystystä edes yksityiseltä puolelta löytynyt. Tai yksi löytyi, mutta takasin liimauksen hinta olisi lähdetty laskemaan 400 eurosta ylöspäin. Siispä, purukumilla me paikkaamme sen.

Jenkin palanen tyhjänä ammottavassa kolossa olin hymyilykiellossa reissumme ajan. Vaikeatahan se oli, sillä meillä oli oikeasti hauskaa. Löytöjä tuli tällä kertaa enemmän Kisuprinsessalle kuin minulle. Jotain sentään löysin minäkin, tarpeellista ja tosi mieluisaa. Aigner-kokoelmaani Etiennen aurinkolasit tyylikkäässä nahkakotelossa. 

Jostain itsellemmekin kohtuullisen käsittämättömästä syystä ihastuimme molemmat järjettömästi tähän puoliräjähtäneeseen turkisliiviin Kaivopuiston Kanuuna-kirppiksellä. Kumpikaan ei oikeastaan keksinyt, missä ja miten sitä voisi käyttää. Se kuitenkin oli mitä ilmeisimmin "One size fits all"-kokoa, sillä se näytti yhtä hyvältä sekä äidin että tyttären päällä. Niinhän se sieltä sitten kotiutettiin ja  kulkukattimainen turkiksen riepu odottelee nyt eteisen naulakossa syyskelejä.